Kirjallisuusessee on tiedollistaiteellinen tapa kertoa.
Jos esseisti kirjoittaa Muumilaakson tarinoista, hän otsikoi juttunsa jotenkin tähän tapaan: Muumimamman äitirooli tai Haisuli - syrjäytynyt nuori.
Esseisti siis on kiinnostunut siitä, miksi Muumimamma leipoo, pyykkää ja hoivaa. Miksi kukaan muu ei tee mitään? Hän voi kirjoittaa kaikista uupuneista äideistä ja sitoa teoksesta saamansa huomiot siihen. Haisulia hän voi käyttää esimerkkinä pahoinvoivasta yksinäisestä nuoresta, jonka poikkeava käytös, valehtelu ja näpistely, aiheuttaa eristymisen muista.
Esseisti tutkii siis jotain tiettyä aspektia. Hän voi olla kiinnostunut teoksen teemasta tai aiheesta ja haluaa pohtia ja tutkia sitä. Silloin hän kirjoittaa aiheen pohjalta ikään kuin asiapitoista kouluainetta mutta sen lisäksi hän sitoo lukemansa teoksen juttuunsa. Teoksesta tulee havaintoesimerkki esseistin jopa persoonallisille ajatuksille ja huomioille. Hän voi viitata teokseen, itse asiassa useampiin teoksiin ja ottaa suoria sitaatteja omien ajatustensa tueksi.
Kirjallisuusesseen rakenne voisi olla seuraavanlainen:
1. Aloitus, jossa kerrotaan pääajatus heti. "Jos et tiedä, miten aloittaisit, mene vaikka suoraan asiaan."
2. Käsittelyosa. Henkilökohtainen ote, omat ajatukset, huomiot, sitaatteja.
3. Lopetus, jossa ikään kuin sinetöidään ajatukset.
Esimerkin kirjallisuusesseestä voit lukea täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti